4K = Keskeiset kulttuuriset kompastuskivet

Diversity

4K = Keskeiset kulttuuriset kompastuskivet

Yllä oleva termi syntyi, kun pohdin esitystäni Esimies&Henkilöstömessuille. Aiheeni käsitteli kulttuurivalmennuksen merkitystä monikulttuurisen työyhteisön onnistumisessa.

Monikulttuurinen työyhteisö on kiistatta vahva menestystekijä organisaatiolle. Usein tarvitaan kuitenkin ohjausta, valmennusta tai coachausta – mitä ikinä termiä halutaankin käyttää – erilaisen kulttuuritaustan omaavien henkilöiden nivomiseksi yhteen hiileen puhaltavaksi yhteisöksi. Kulttuurien välisten erojen ymmärtäminen ja rakentavien toimintamekanismien omaksuminen ovatkin kulttuurivalmennuksen keskeisiä tekijöitä.

Kulttuurivalmennuksen hyödyt sekä työnantajalle että työntekijälle ovat selkeitä. Räikeät virheet esim. asiakas- tai alaissuhteiden hoidossa, tiimin muodostamisessa tai luottamuksen rakentamisessa voidaan välttää, kun osataan toimia oikein. Myös henkilökohtainen hyvinvointi, kehittyminen ja oppiminen ovat tärkeitä.  Menestyksekäs toiminta monimuotoisissa ja erilaisissa yhteisöissä oman mukavuusalueen ulkopuolella on motivaation ja sitoutumisen kannalta keskeistä.

Mitkä sitten ovat niitä asioita, joita kulttuurivalmennuksessa käsitellään? Kulttuuri muuttuu varsin hitaasti, joten ei olekaan yllättävää, että tutut teemat toimivat edelleen. Tuo 4 K:n otsikko syntyi, kun poimin aiheista esitykseeni mielestäni neljä tärkeintä.  Ja nuo 4 K:ta  – Keskeiset Kulttuuriset KompastusKivet – mitä ne ovat?

Ensimmäinen K = KUVAANNOLLINEN NOKKIMISJÄRJESTYS/HIERARKIA

Suomessa on muiden Pohjoismaiden tapaan matala hierarkia. Miten se esimerkiksi voi näyttäytyä intialaiselle Suomeen muuttavalle työntekijälle?  Kerronpa esimerkin: intialaisen asiakkaani Rajesh toimii suomalaisen suuryrityksen Intian toimipisteessä ja on ollut Suomessa pariin otteeseen komennuksella. Hänen tullessaan ensimmäistä kertaa Suomeen töihin, oli esimies esitellyt hänet lyhyesti tiimille, antanut tietokoneen ja puhelimen käteen ja selvittänyt lyhyesti ensisijaiset työtehtävät ja tiimin tavoitteet. Sen jälkeen hänet jätettiin työpisteeseensä selviytymään yksin. Rajesh oli tottunut siihen, että kotona Intiassa esimies usein kyselee työnedistymisestä ja varmistaa, että työntekijät tekevät, mitä tehtäväksi on annettu. Suomessa tämä päivittäinen valvonta puuttui, mikä puolestaan aiheutti hänelle suuria epävarmuuden ja kyvyttömyyden tunteita. Kukaan ei ollut kertonut, että Suomessa työntekijät arvostavat työskentelyn itsenäisyyttä ja esimiesten tehtävänä on pikemminkin toimia sparraajana kuin niskaan hengittävänä valvojana.

Toinen K = KOMMUNIKAATIO

Meillä on monta ainutlaatuisuutta. Yksi niistä on kommunikaatio. Hiljaisuus on meille positiivinen juttu ja tehokas tapa viestiä, monelle muulle sen sijaan kauhistus. Hiljaisuus saa amerikkalaisen kiemurtelemaan, monen erehtymään luulemaan suomalaista vastapuolta ”hitaaksi”. Kun vastapuoli puhuu taukoamatta, saattaa suomalaisittain ruma keskeyttäminen olla ainoa keino päästä keskusteluun mukaan. Suomessa meidät kasvatetaan siihen, että keskeyttäminen on epäkohteliasta. ÄLÄ KESKEYTÄ – Kuka lapsia kasvattava tunnistaa itsensä näistä sanoista? Käsi ylös! Lisäksi emme kovin helposti avaudu yksityiselämästämme – ainakaan heti.  Intialainen Rajesh kertoi, että hänelle kun tulee uusi kollega, hän tietää viikossa tästä henkilöstä kaiken mukaan lukien perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät. Jokainen voi mielessään miettiä, miltä näiden ääripäiden kohtaaminen saattaa tuntua ja miten tässä olisi hyvä toimia.

Kolmas K = KÄSITYS AJASTA

Suomalaisen monokronisen aikakäsityksen mukaan ”aika on rahaa”. Meille aika on jokseenkin pyhä käsite. Palaverit alkavat ajoissa ja kestävät suunnitellun ajan. Muiden aikaa arvostetaan eikä sitä haluta käyttää väärin myöhästymällä.  Onnistunut lopputulos edellyttää aikataulujen noudattamista.

Polykronisen aikakäsityksen omaava henkilö saattaa puolestaan tehdä useita asioita yht’aikaa ja este on hyväksyttävissä. Etenkin, jos esteeseen liittyy joku muu ihminen tai ihmisiä.

”Yksinkertainen perusasia” saattaa moni miettiä. Ehdottomasti kuitenkin suositeltava aihe perehdytyksessäkin läpikäytäväksi!

Neljäs K = KIITOS JA KOHTELIAISUUS

Tämä on mielestäni ehkä keskeisin suomalaisten kompastuskivi ja asia, jossa meillä suomalaisilla on paljon petrattavaa. Vaikka puhuisimme englantia muuten erinomaisesti, saattaa kielenkäyttömme natiivipuhujan korvissa kuulostaa kovin suoralta ja epäkohteliaalta. Omasta kielestämme puuttuu tuo luonteva PLEASE sana, joten sitä ei ilman opettelua osata englanninkieliseenkään lauseeseen lisätä. Sähköpostit menevät liian usein suoraan asiaan, kiitosta lähettäjän viestistä tai mukavia toivotuksia viestin alkuun ei huomata lisätä. Esimerkkejä on vaikka kuinka.

Viljele siis taikasanoja PLEASE ja THANK YOU. Paljon. Ja katso mitä tapahtuu.