Arvokkaita eväitä arjen työn tueksi Mobile Talents- seminaarista

Arvokkaita eväitä arjen työn tueksi Mobile Talents- seminaarista

Jo perinteeksi muodostunut FRS:n kansainvälisen liikkuvuuden ajankohtaisseminaari pidettiin torstaina 12.5. Savoyn salikabinetti tarjosi komean näkymän kevätauringossa kylpevään Esplanadiin, joka oli suomalaisuuden päivän kunniaksi koristeltu siniristilipuilla. Tupa oli täynnä ulkomaisten asiantuntijoiden rekrytoinnin sekä henkilöstöhallinnon parissa työskenteleviä eri yritysten ja organisaatioiden edustajia.

Seminaarimme avasi ylijohtaja Jorma Vuorio, joka vastaa sisäministeriön maahanmuutto-osaston toiminnasta. Hänen mukaansa ulkomaalaisten määrä yleisesti, sekä ulkomaisen työvoiman määrä, on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt talouden heilahteluista huolimatta. Lähes kolme neljännestä reilusta 20 000:sta oleskeluluvasta myönnettiin viime vuonna työn, perhesiteen tai opiskelun perusteella.

Nykyisen hallituksen (Sipilä 2015-) maahanmuuttopolitiikan mukaan Suomessa pyritään edistämään työperäistä maahanmuuttoa. Vaikka tätä pidetään myönteisenä, ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa hallitus on kuitenkin päättänyt jatkaa pääsääntöisesti nykyisten käytänteiden mukaan. Tarveharkinta kuitenkin koskee ainoastaan työntekijän oleskelulupia, eikä nk. erityisasiantuntijan lupahakuprosessia.

Vuorio kertoi meille myös aluillaan olevasta ”Sijoittajat, yrittäjät ja erityisasiantuntijat”-hankkeesta, jonka tavoitteena on reilussa vuodessa aikaansaada näitä ryhmiä palveleva, nopea ja sujuva oleskelulupajärjestelmä. Erityisasiantuntijoita koskevat määritelmät sekä lainsäädäntö on tarkoitus päivittää vastaamaan tämän päivän tarpeita. Sijoittajille tai kasvuyrittäjille ei tällä hetkellä löydy soveltuvaa oleskelulupatyyppiä, ja mahdollisuuksia tällaisen luomiselle kartoitetaan tämän hankkeen puitteissa. Sisäministeriössäkin on havaittu, että kasvupotentiaalia piilee erityisesti teknologia- ja innovaatioperusteisissa kasvuyrityksissä. Näiden toimintaympäristö on nopeatahtinen ja ne käyvät kilpaa maailmanlaajuisesti samoista resursseista. On hienoa huomata, että viranomaisillakin on tahtotila pysyä ajan hermolla.

Toinen seminaaripuhujamme oli tutkija Alexei Koveshnikov Aalto-yliopistosta. Koveshnikov tutkii työkseen työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta. Hänen opastuksellaan perehdyimme kulttuurisen sopeutumisen teorioihin ja saimme konkreettista tietoa globaaleista trendeistä ulkomaantyöskentelyn saralla. Puolison ja perheen rooli ulkomaantyöskentelyn onnistumisessa korostuu yhä selvemmin. Myös vastaanottavan organisaation työntekijöitten tukiroolin vaikutusta käsiteltiin, kuten myös tapoja saada isäntämaan kansalaiset mukaan ulkomaalaisen työntekijän kotouttamisprosessiin.

Kulttuurinen sopeutuminen on monimutkainen ja haastava kokonaisuus, ja siitä on tehty lukuisia tutkimuksia. Usein näissä tutkimuksissa päädytään siihen lopputulokseen, että yritysten käyttämät tukitoimet sopeutumisen edistämiseksi ovat liian yksinkertaistettuja. Yksi Alexei Koveshnikovin opiskelijoista tekee parhaillaan toimeksiannostamme Pro Gradu-tutkielmaa ulkomaalaisten työntekijöiden puolisoiden Suomeen sopeutumiseen vaikuttavista tekijöistä, sekä miten tämä vaikuttaa työntekijän viihtymiseen työssään ja uudessa kotimaassaan. Tulette siis kuulemaan tästä aiheesta lisää lähitulevaisuudessa.

Seminaarin lopuksi kuulimme asiakkaittemme, niin työssä käyvien kuin puolisonkin, kokemuksia ja ajatuksia Suomeen muutosta sekä täällä elämisestä. Henkilökohtaisista kokemuksistaan kertoivat neljä asiakastamme, jotka edustivat hyvin erilaisia kulttuuritaustoja ja yrityksiä paikallisista startupeista kansainvälisiin suuryrityksiin. Mielenkiintoiseen paneelikeskusteluumme osallistuneet Alexandar Markovic, Lillian Jiang, sekä David Fornué ja Adriana Godoy jakoivat henkilöstöhallinnon ammattilaisista koostuvalle yleisölle kullanarvoisia neuvoja siitä, kuinka ulkomaalaiset työntekijät tulisi ottaa huomioon yrityksissä ja kuinka heitä saataisiin paremmin houkuteltua Suomeen. Perheelliset korostivat Suomen erinomaista koululaitosta ja kaikki panelistit ylistivät suomalaisten kielitaitoa ja avuliaisuutta. Kuulimme myös hauskojakin tosielämän esimerkkejä toimintatapojen sekä sukupuoliroolien eroista Suomen ja aiemman kotimaan välillä. Tärkein viesti kuitenkin oli, että ulkomaalaiset arvostavat Suomea maana, suomalaisia ihmisinä, sekä työnantajiensa heille antamaa apua ja tukea maahanmuuton järjestelyissä.

Tämän kevään seminaarimme oli valtava menestys ja osallistujilta saamamme palautteen mukaan erittäin hyödyllinen heidän työnsä kannalta. Jatkamme aamiaisseminaariemme järjestämistä tulevaisuudessakin kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista. Mikäli Sinua kiinnostaa jokin tietty asia, kerro siitä meille. Otamme hyviä ideoita mielellämme vastaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan!