Brexit ja Suomen työntekijät

Brexit ja Suomen työntekijät

Mistä tunnistaa englantilaisen oluen? Se nyt vain eroaa muista! Viime viikon torstai-yönä EU:n yhtenäisyyteen tuli valtava aukko kun Iso-Britannia päätti äänestää itsensä ulos. Viikonlopun aikana olemme saaneet lukea lukuisia artikkeleita aiheesta: Brexitin vaikutuksesta talouteen, ihmisten huolista EU:n tulevaisuuden suhteen, Leave- ja Remain-ryhmien keskinäistä kinastelua lopputuloksesta, poliitikkojen puheita suuntaan ja toiseen EU:n ja Britannian suhteen tulevaisuudesta, ja toisiaan kumoavia johtopäätöksiä siitä, miten tämä tulee vaikuttamaan yritysten ja työntekijöiden asioihin ja velvollisuuksiin. Haluan omalta osaltani pyrkiä selkeyttämään tätä sekavaa tilannetta työntekijöitten ja HR-henkilöstön näkökulmasta.

Ensiksi; tällä hetkellä kenelläkään ei ole varmaa tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan. Tämä epävarmuus heijastuu parhaillaan osake- ja valuuttamarkkinoilla. Ainoa varma asia on, että seuraavan kahden vuoden aikana tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia kansainvälisen liikkuvuuden saralla. Olemme olleet jo yhteydessä brittiläisten kumppaniemme kanssa ja rakennamme tilannekuvaa siitä, mitä tämä saattaa tarkoittaa suomalaisille yrityksille ja työntekijöille.

Pahimmassakin tapauksessa, suomalaiset yritykset voivat edelleen palkata briteistä huippuosaajia. On hölmöä kuvitella, että Briteissä olevat suomalaiset ja muut eurooppalaiset huipputyöntekijät potkittaisiin maasta pois, se olisi iso myrkkypilleri Britannian taloudelle, jota ei nieltäisi. Samaten ei kannata pelätä, että kuningaskunta kutsuu yht’äkkiä kaikki kansalaisensa pois muista EU-maista. Tämä on kunkin valtion sisäinen asia, enkä mitenkään usko Suomen haluavan enää vaikeuttaa yritysten toimintaa. Onhan työperäisen maahanmuuton kasvattaminen listattu osaksi hallitusohjelmaakin!

Vaikka osaaminen ei tunnekaan valtioiden rajoja, tulevat Brexitin vaikutukset näkymään ulkomaalaisia työntekijöitä palkkaavien yritysten HR-osastojen tietovaatimuksissa. Mikäli Iso-Britannia eroaa EUsta täysin tai neuvottelee itselleen jonkinlaisen hybridiaseman, tulee tämä todennäköisesti muuttamaan tulevien brittiläisten työntekijöiden oleskeluoikeuden hakuprosessia. Meille kv-liikkuvuuden alalla tämän kehityksen seuraaminen ja viimeisen tiedon omaaminen on elinehto ja teemmekin kaikkemme hankkiaksemme viimeisimmän tiedon asiakkaidemme käyttöön. Kumppanimme Euroopassa auttavat meitä tilannekuvan rakentamisessa. Meille on tässä yhteistyön paikka.

Lyhyellä tähtäimellä ja kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmasta voidaan kuitenkin toistaiseksi olla rauhallisin mielin. Vaikkakin Briteissä olevat yritykset tulevat varmasti harkitsemaan tulevaisuuden näkymiään päätöksen pohjalta, on ennenaikaista pelätä, että monikansalliset suuryritykset jättäisivät saarivaltion sankoin joukoin. Edes asuntojen hinnat ja vuokrataso tuskin tulevat putoamaan merkittävästi, sillä Britannian merkittävimmissä kaupungeissa on sama ongelma kuin esimerkiksi Helsingissä: paljon kysyntää ja rajoitettu tarjonta.

Kokonaan toisen tason ongelma syntyy esim. Suomessa työskenteleville henkilöille, joiden kompensaatio perustuu £/€ -kurssiin ennen Brexitiä. Heidän muuttunut tilanteensa vaatii huomioimista ja luonnollisesti kuormittaa HR -organisaatioita entisestään.

Tilanne ei välttämättä ole niin katastrofaalinen brittien kannalta kuin mitä on annettu ymmärtää. Merkittävät talousmahdit, USA ja Saksa ensimmäisinä, kiirehtivät ilmoittamaan, että heitä kiinnostaa jatkaa taloudellista yhteistyötä ja kanssakäyntiä Iso-Britannian kanssa. Tähän joukkoon tulisi Suomenkin ilmoittautua. Tulee Eurooppa näyttämään parin vuoden päästä miltä tahansa, on ehdottomasti Suomen ja suomalaisten edun mukaista olla tämän kehityksen keskiössä. Suomalaiselle osaamiselle on jatkossakin kysyntää Briteissä ja sikäläisille huippuosaajille löytyy jatkossakin paikka Suomen yritysmaailmasta. Osaamisen tarve ei tunne rajoja.