Makeita kokemuksia ulkomaalaisille!

makeita kokemuksia ulkomaalaisille

Makeita kokemuksia ulkomaalaisille!

Olemme paljon miettineet, mitä voisimme tehdä lisätäksemme työn vuoksi Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten viihtyvyyttä täällä. Yksi keino on järjestää heille tilaisuuksia
tavata muita samassa tilanteessa olevia ja siten luoda mahdollisuus sosiaalisten suhteiden solmimiseen. Joulukuussa järjestämämme retki uuteen ja vast’ikään avattuun Fazerin vierailukeskukseen tarjosi oivan tilaisuuden tehdä uusia tuttavuuksia sekä tavata kollegoita tavallisesta poikkeavassa ympäristössä, perheen kera. Kokemusten jakaminen ”kohtalotovereiden” kanssa on useimmille ihmisille hyvin tärkeää, ja parhaimmillaan jopa terapeuttista.

Fazer on yksi tunnetuimmista suomalaisista tavaramerkeistä, ja vierailun aikana tutustuimme opastetulla kierroksella yrityksen historiaan, tarinaan ja tietenkin myös tuotteisiin. Opimme muun muassa, että Fazer-konsernin isä Karl Fazer sekä kuuluisan Fazerin sinisen suklaan resepti ovat sveitsiläistä alkuperää. Karl Fazer opiskeli Euroopan johtavissa konditorialiikkeissä Pietarissa, Berliinissä ja Pariisissa makeisten valmistusta ja perusti vuonna 1897 Punavuoreen makeistehtaan. Siellä työskenteli noin parikymmentä henkilöä, joista suuri osa tuli Venäjältä. Näinollen Fazer toimiikin oivana esimerkkinä kansainvälisen osaamisen ja kokemuksen menestyksellisestä hyödyntämisestä.

Kiinnostusta tähän Fazer-retkeen oli lähinnä aasialaisten keskuudessa, ja erityisesti japanilaiset osallistuivat sankoin joukoin. Näyttely ehkä hieman yllätti abstraktiudellaan ja tuotantolinjoihin pääsee nykyään tutustumaan vain virtuaalisesti 3D-laseilla. Yhtenä vierailukeskuksen teemoista voi selkeästi pitää yhteiskuntavastuuta, mikä ilmenee terveellistä ruokavaliota sekä nautintojen tasapainoa korostavissa näyttelyosuuksissa. Fazerilla sosiaalinen vastuu on selkeästi otettu osaksi yhtiön filosofiaa. Miten yhteiskuntavastuu on huomioitu teidän yrityksessänne? Miten teillä huomioidaan monikulttuurisuus? Voisimme varmasti miettiä myös yhdessä vastuutamme ulkomaalaisten työntekijöiden sekä heidän perheittensä viihtymisestä Suomessa.

Opastettu kierros päättyi maistelualueelle, mikä sai erityisesti lasten suut leveään hymyyn. Retken päätteeksi ruokailimme yhdessä vierailukeskuksen kahvilassa – ainakin ne, jotka makeisten maistelun jälkeen vielä kykenivät mitään syömään. Yltäkylläisen buffetin kautta tulivat tutuiksi mm. perinteiset suomalaiset joulutortut sekä erilaiset leivät ja juustot. Erilaisia jouluisia makuja oli tarjolla monessa muodossa, joskaan tällä kertaa ei ihan niitä kaikkein perinteisimpiä suomalaisia jouluruokia. Kukaan ei taatusti lähtenyt kotimatkalle nälkäisenä, ja uskoaksemme retkestä jäi varsin makeat muistot.

Viime artikkelissamme käsittelimme puolison merkitystä kansainvälisen työtehtävän onnistumiseen. Retkellä näkemämme ja kuulemamme tuki empiirisesti artikkelissa käsitellyn tutkimuksen löydöksiä. Retkellä ja etenkin retken jälkeen asiakkaamme ilmaisivat kiitollisuutensa mahdollisuudesta sosiaaliseen kanssakäyntiin samassa elämäntilanteessa olevien ”kohtalotovereiden” kanssa. Etenkin puolisot kokivat saavansa tämän kaltaisista tapahtumista tarmoa arkiseen aherrukseensa. Positiivisen kokemuksen pohjalta on hyvä järjestää vastaavia tapahtumia asiakkaillemme jatkossakin!