Naapurisopu: Suomi ja Tanska

Finland and Denmark

Naapurisopu: Suomi ja Tanska

Suomi ja Tanska – kaksi väkiluvuiltaan hyvin samankaltaista, mutta pinta-alaltaan hyvin erikokoista maata. Kuten mailla, myös ihmisillä ja kulttuureilla on samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Søren Sørensen ja Jaana Aalto-Sørensen ovat tanskalais-suomalainen pariskunta, jotka avaavat ohessa maiden välistä dynamiikkaa.

Tanskalaiseen tyyliin keskustelumme on heti alussa hengeltään hyvin positiivinen. Pariskunta uskoo, että kansojen välillä on enemmän samankaltaisuuksia kuin eroavaisuuksia. ”Huumori on ehdottomasti samankaltainen. Uskon itse asiassa, että suomalainen ja tanskalainen huumorintaju ovat paljon lähempänä toisiaan kuin tanskalainen ja norjalainen tai tanskalainen ja ruotsalainen”, Søren aloittaa. Jaana nyökkää ja lisää ”Arkipäiväiset arvot ovat myös hyvin samanlaiset”. ”Olen samaa mieltä. Arvot ovat ehkä hieman perinteisempiä, vähän vanhanaikaisia. On oltava rehellinen, kunnollinen ja hyvä kansalainen ja ihminen”, Søren toteaa.

Samankaltaisuudet jatkuvat työelämässä. ”Työkulttuuri on hyvin samanlaista. Me molemmat arvostamme, että on olemassa selkeä johto. Tietenkin haluamme, että keskusteluita käydään, mutta kun päätös on tehty, niin sillä mennään”, Søren sanoo ja Jaana on yhtä mieltä. ”Aivan. Ruotsalaisten kanssa vaaditaan paljon keskusteluja, kuten ’sopiihan tämä nyt kaikille?’ Suomalaiset ja tanskalaiset ovat päättäväisempiä, enemmän asiaan meneviä.”

Molemmissa kulttuureissa tapaamisaikoja tulee kunnioittaa, mutta tanskalaiset ovat hieman vapaampia sosiaalisten tapaamisten suhteen. ”Tanskalaiset kunnioittavat tapaamisia. Jos jokin on sovittu alkamaan klo 09:00, niin sitten aloitetaan klo 09:00. Huvittavaa on, että vapaa-ajalla näin ei ole. Ihmiset ovat itse asiassa yllättyneitä, jos ilmestyt ajoissa päivälliselle!” Jaana naurahtaa.

Mutta erojakin on. ”Ihmisiin suhtautumisessa, etenkin uusiin ihmisiin suhtautumisessa, on suuria eroja. Suomalaiset pitävät uusia ihmisiä etäämmällä aluksi. Tänä aikana uutta henkilöä arvioidaan, joten on oltava hyvin varuillaan sanojensa ja tekojensa kanssa. Saattaa itse asiassa jopa olla parempi olla vain hiljaa. Kun pääset lopulta sisäpiiriin, olet siellä ikuisesti. Olet saanut elinikäisen ystävän”, Søren sanoo. ”Tämä ero suhtautumisissa ihmisiin saattaa tulla historiasta, sekä suomalaisten ja tanskalaisten kanssakäymisistä muiden ihmisten kanssa”, Jaana teoretisoi. Tässä saattaa olla perää, sillä maiden asumistiheys on aivan eri luokkaa. ”Tanskalaiset ovat tottuneet jakamaan pienen maa-alueen lukuisten ihmisten kanssa. Suomalaiset kaipaavat enemmän tilaa. Tanskalaisilla voi olla kesämökki aivan naapurin kyljessä ilman aitaa, ja tämä on aivan OK. Tämä ero konkretisoituu esimerkiksi mökkimainoksissa. Normaalisti paikallisissa palveluissa mainitaan lähin kauppa tai lähin ravintola. Suomessa ensimmäinen merkintä on ’lähin naapuri, 1 km”. Tanskalaiset ovat aina olleet avoimempia tapaamaan uusia ihmisiä”.

Toinen merkittävä ero on elämänkatsomuksessa, ja Sørenin mukaan tämä näkyy kenties parhaiten pop- musiikissa. ”Yksi hurjan suuri ero on pop-musiikki. Suomalainen musiikki on hyvin melankolista. Musiikin kirjo ulotuu melankolisesta traagiseen. Tanskalainen musiikki on paljon iloisempaa, paljon positiivisempaa. Laulut ovat aiheista kuten ’Tapasin juuri uuden tytön’ jne. Surullisemmatkin kappaleet ’Tyttöni jätti minut’ yleensä päättyvät positiivisesti ’Mutta nyt voin tavata jonkun uuden!’ Uskon, että tämä tiivistää täydellisesti suomalaisen ja tanskalaisen ajattelun eron”.

Molemmat kulttuurit arvostavat kommunikoinnissaan suoraa puhetta. Tanskalaiset ovat kuitenkin mielipiteissään suorasukaisempia kuin suomalaiset ”Tanskalaiset ovat useammin avoimesti eri mieltä, jopa esimiestensä kanssa. Jaanan mukaan suomalaiset ovat arempia eriävien mielipiteiden esilletuomisessa. Søren puolustaa suomalaisia ”Ehkä hieman, mutta suomalaiset kuitenkin osaavat käsitellä suoruutta. Ruotsalaiset juoksisivat karkuun tanskalaiselta suorapuheisuudelta, suomalaisten kanssa on helpompaa toimia.”

Lopuksi kysyn, olisiko pariskunnalla kerrottavanaan hauskaa esimerkkiä kulttuurien välisestä erosta kymmenen avioliittovuotensa ajalta. Jaana ryhtyy heti kertomaan erästä tapausta ”Kun menimme naimisiin Suomessa, häissämme oli sekaisin suomalaisia ja tanskalaisia tapoja. Søren oli laittamassa päälleen uutta upeaa pukua, mutta sitten otti esiin vanhat rumat sukat! Ne olivat aivan kamalat! Kävi ilmi, että tanskalaisissa häissä sulhasen sukat leikellään palasiksi, joten parhaita sukkia ei tietenkään haluta käyttää. Mutta morsiamelle hääpäivänään tämä oli hirveä shokki!” hän nauraa. Søren vaihtoi tietenkin uuden ja paremman sukkaparin jalkoihinsa leikkailujen jälkeen.

Perusteet suomalais-tanskalaiselle yhteistyölle:

  1. Pysy aikataulussa, suomalaiset ja tanskalaiset arvostavat täsmällisyyttä.
  2. Kommunikaatio on vapaamuotoista, mutta suoraa. Pysy asiassa.
  3. ”Small talk” ei ole kummassakaan kulttuurissa kovin suuressa arvossa, mene suoraan asiaan.
  4. Pyri molemminpuolisesti hyvään lopputulokseen neuvotteluissa. Aloita antamalla kirjallinen tarjous ja sopimusehdot. Tämä nopeuttaa prosessia huomattavasti, jota tanskalaiset arvostavat.
  5. Hierarkia tanskalaisissa organisaatioissa on matala. Esimiehen kanssa on normaalia olla eri mieltä.


Tee muutto Tanskaan helpoksi, ota yhteyttä!

Tags: