Finland Relocation Services Oy Ab Ltd
Westendintie 99-101 A 29
FIN-02160 Espoo
Tel. +358 9 502 1220
email@finlandrelocation.com
Yhteystiedot
 

Naapurisopu: Suomi ja Ruotsi

Cultural differences between Finland and Sweden

Naapurisopu: Suomi ja Ruotsi

Monelle suomalaisyritykselle Ruotsi on luonnollinen ensiaskel kansainvälistymisen polulla. Se on maantieteellisesti lähellä, kulttuuri ja tavat ovat samankaltaisia, kieli ei tuota ongelmaa ja maiden välillä liikkuminen on helppoa. Kuitenkin maiden välillä on eroja niin työskentelytapojen kuin keskustelukulttuurin saralla.

”Suomalaisilla ja ruotsalaisilla on enemmän yhteistä kuin millään muilla kansalaisuuksilla”, sanoo Lena Rekdal Newcomersista, Tukholmalaisesta työperäiseen maahanmuuttoon erikoistuneesta yrityksestä. ”Esimerkkejä samankaltaisuuksista ovat esimerkiksi täsmällisyys ja suorapuheisuus. Suomalaisilla ja ruotsalaisilla on harvoin piilotettua agendaa, vaan asioista keskustellaan niiden oikeilla nimillä. Molemmat ovat myös rehellisiä ja luotettavia. Jos suomalainen tai ruotsalainen sanoo tekevänsä jotakin, tulee se myös tehdyksi.”

Kulttuureissa on kuitenkin myös eroavaisuuksia, jotka saattavat tuottaa kitkaa. ”Suomalaiset kestävät hiljaisuutta paljon paremmin kuin me ruotsalaiset. Hyvä esimerkki kävi vähän aikaa sitten kun toimistollemme saapui suomalainen neuvottelemaan. Yksi työntekijöistämme piti neuvotteluita epämukavina, sillä suomalainen vain istui ja kuunteli hiljaa. Tässä ei kuitenkaan ollut kyse kuin kommunikointikulttuurien erilaisuudesta, sillä suomalainen kuunteli ja mietti kuulemaansa ennen vastaamista. Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta nämä asiat on osattava tiedostaa ja niihin tulee kyetä asennoitumaan etukäteen.”

Suomalaisuuteen kuuluu myös suorasukaisuus, joka Lenan mukaan on Ruotsissa hyvin poikkeuksellista. ”Suomalainen ei pelkää olla eri mieltä tai tuoda mielipidettään esille. Ruotsalaiset välttävät yhteenottoja paljon enemmän. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi asunnon haussa, jossa suomalaisilla on korkea vaatimustaso ja he antavat hanakasti palautetta. Suomessa asuntojen kunnon ja laadun on oltava korkeampia kuin Ruotsissa.”
”Suomalaiset eivät myöskään noudata ruotsalaista neuvottelu- tai tinkimiskulttuuria. Ruotsi oli köyhä maa satoja vuosia, joten ruotsalaiset saattavat vaikuttaa kitsailta. Me emme halua maksaa mistään”, Lena nauraa. ”Suomalaiset eivät toimi niin. He tietävät mitä haluavat ja sanovat oikean hinnan heti kättelyssä.”

Yhdistyneestä pohjoismaisesta kansalaisuudesta on ollut puhetta aika ajoin. Viimeksi asian otti esille Suomen entinen puolustusministeri Carl Haglund. Lenan mielestä ajatuksessa on perää ”Jos Pohjoismaat olisivat yksi valtio, olisi väkilukumme 25 miljoonaa ja meillä olisi raaka-aineita kuten puuta, öljyä ja metalleja. Meillä olisi erinomainen ruoka-aineteollisuus Tanskassa sekä teknologiayritysten ekosysteemi Ruotsissa ja Suomessa. Yhdessä olisimme hyvin voimakkaita. Tietenkin tässä olisi haasteita, mutta uskon, että hyödyt ylittäisivät haitat. Tämän suuntaisia aloitteitahan on jo, esimerkiksi Öresundin alue Malmön ja Kööpenhaminen välissä. Sitä markkinoidaan nimenomaan alueena, ei valtiona.”

Suomalaiset ovat aika ajoin valittaneet olevansa turhautuneita siihen, kuinka vaikeita yksinkertaiset asiat ovat Ruotsissa. Esimerkiksi pankkitilin avaaminen, mukavan asunnon löytäminen ja lasten koulu- ja hoitopaikkojen saaminen on koettu vaikeaksi. Mistä tämä voi johtua, kun kerran maiden välillä liikkumisen tulisi olla helppoa?

”Ongelmat johtuvat yleensä järjestelmästä. Ruotsissa on asuntopula, ja suomalaiset joutuvat samaan tilanteeseen kuin esimerkiksi saksalaiset, amerikkalaiset tai maalta muuttavat ruotsalaiset. Suomalaisilla on oikeastaan vähemmän vaatimuksia kuin muilla kansallisuuksilla. Esimerkiksi Ranskasta muuttava perheenäiti, jonka perhe jää Ranskaan, ei välttämättä pääse ruotsalaisen sosiaaliturvan piiriin, mutta hänen on edelleen maksettava veronsa Ruotsiin. Suomalaisella näin ei ole. Tällaiset ’Tämä olikin paljon vaikeampaa kuin kuvittelin’ -kokemukset liittyvät oikeastaan aina järjestelmään, koska valtiolla pitää olla tarkka tieto kaikista Ruotsissa asuvista ihmisistä verotusta varten”, Lena sanoo lopuksi.

Suomalais-ruotsalaisen yhteistyön alkeet:

  1. Pysy aikataulussa, suomalaiset ja ruotsalaiset arvostavat täsmällisyyttä.
  2. Pyri konsensukseen, vältä avointa ristiriitaa.
  3. Ole valmis pitkiin keskusteluihin. Anna jokaisen sanoa mielipiteensä ja kuuntele tarkkaavaisesti. Ole valmis perustelemaan kantasi useita kertoja.
  4. Keskustele kunnioittavasti ja pyri kompromissiin. Älä nujerra neuvottelukumppania.
  5. Ruotsalainen päätöksenteko vie aikansa, sillä kaikki yksityiskohdat on käytävä läpi. Odota kärsivällisesti kunnes päätökseen päästään.


Tee muutto Ruotsiin helpoksi, ota yhteyttä!

Tags: