Finland Relocation Services Oy Ab Ltd
Westendintie 99-101 A 29
FIN-02160 Espoo
Tel. +358 9 502 1220
email@finlandrelocation.com
Yhteystiedot
 

Syntyvyys laskussa, maastamuutto nousussa, mistä tulevaisuuden taitajat?

Talent availability

Syntyvyys laskussa, maastamuutto nousussa, mistä tulevaisuuden taitajat?

Vuonna 2015 syntyneet muodostavat pienimmän ikäryhmän sitten 1860-luvun nälkävuosien. Syntyvyys on laskenut jo viisi vuotta perättäin. Tammikuussa Suomen väkiluku koki suurimman kuukausittaisen laskun 23 vuoteen. Huoltosuhteesta puhutaan paljon ja se onkin merkittävä yhteiskunnallinen haaste, mutta yrityksille tärkeämpi kysymys on, kuinka nopeasti ja merkittävästi tämä vaikuttaa osaamisen saatavuuteen.

Tältä kantilta katsottuna myös maahanmuuton vertailuluvut olivat surullisia. Maahanmuuttoja oli 411 vähemmän ja maastamuuttoja 163 enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Tilastokeskuksen mukaan Suomesta muutti ulkomaille 15,486 henkeä vuonna 2014. Suurin muuttajaryhmä oli 25-35 vuotiaat, eli juuri suurimmassa huudossa olevat tulevaisuuden osaajat. Etenkin koulutetut ja kansainvälisesti suuntautuneet nuoret hakevat uramahdollisuuksia ulkomailta. Korkeampi palkkaus houkuttelee myös. Suomeen jää luonnollisesti valtaosa koulutetuista osaajista, mutta jo pelkästään kotimaisten osaajien pienenevän määrän kuvittelisi huolettavan työnantajia. Silti monella työpaikalla pidetään kynsin hampain kiinni impivaaralaisuudesta, eikä työnhakua aktiivisesti uloteta ulkomaille.

Viime vuonna maastamuutto kasvoi entisestään, ja Tilastokeskuksen yliaktuaarin Matti Saaren mukaan samanlaista maastamuuton aaltoa saa hakea 70-luvulta asti. Miksi suomalaisille siis riittää kysyntää ulkomailla, vaikka suomalaiset yritykset kokevat ulkomailta palkkaamisen pelottavaksi? Suomalaisille yrityksille saattaa tulla edelleen yllätyksenä, että tutkimuksen mukaan (How Cross-Border Movement of Persons Facilitate Trade, Kommerskollegium 2015) ulkomailta palkattu työntekijä kasvattaa vientiä kyseiseen maahan 4-6%. Suomalaiset yritykset saattavat olla arkoja lähtemään kansainvälisille markkinoille, jossa kilpailu on kovempaa kuin Suomessa. Kuitenkin myös paikalleen jäävät yritykset altistuvat Suomessa kansainvälisten kilpailijoitten paineelle.

Arkuudesta huolimatta harvinaisempaa osaamista haetaan kyllä osaajia maailmanlaajuisesti. Tällöin kyseessä on yleensä jo jonkin verran senioriteettia omaava henkilö, jolle riittää kysyntää kaikkialla maailmassa. Monesti suomalainen yritys huomaakin kisaavansa Lontoossa, San Franiscossa tai Berliinissä toimistoaan pitävän kansainvälisemmän kilpailijan kanssa. Melko usein Helsinki, Tampere tai Oulu jää tässä kisassa kakkoseksi. Eikö olisikin fiksumpaa hankkia jo varhaisemmassa vaiheessa ulkomaalaisia osaajia organisaatioon, joista kasvattaa ja kouluttaa omia tulevaisuuden tarpeita vastaava resurssi? Heillä on myös verkostoja, joiden kautta uusien osaajien löytäminen myös erityisasiantuntijuutta vaativiin tehtäviin monipuolistuu ja helpottuu jatkossa.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että vaikka juuri nyt ei ehkä siltä näytäkään, tulevaisuudessa yritykset kohtaavat tilanteen, jossa tärkeimpiin tehtäviin ei välttämättä riitäkään kotimaisia osaajia riittävästi. Monella alalla näin on jo. Kannattaisiko olla proaktiivinen ja alkaa kasvattaa omassa yrityksessä kansainvälisiä kykyjä verkostoineen hyvissä ajoin?