EU-kansalaisen oleskeluoikeus ja työnteko-oikeus Suomessa on merkittävimpiä osia unionin jäsenyyttä. Ihmisten vapaa liikkuvuus on luonut yrityksille sekä ihmisille loistavan mahdollisuuden tarpeiden ja osaamisen yhteensovittamiseksi.
Suomi nähdään muualla maailmassa hyvin positiivisessa valossa ja tutkimusten mukaankin ulkomaalaiset työntekijät kokevat täällä työskentelyn ja elämisen miellyttäväksi. EU-maista tuleville työntekijöille Suomi voi olla hyvinkin tuttu jo entuudestaan, sillä suomalaisia on muuttanut muihin unionin jäsenmaihin töihin ja opiskelemaan merkittäviä määriä. Samaan aikaan Suomeen on muuttanut, joko väliaikaisesti tai pysyvästi, runsain määrin ihmisiä muista EU-maista, jotka kertovat kokemuksistaan omalle kotimaahan jääneelle verkostolleen.
Yrityksille tämä muuttoliike on luonut loistavan tilaisuuden löytää osaajia asiantuntijatehtäviin. Työnantajalle on suhteellisen helppoa palkata osaajia muista EU-maista, kun vertaa unionin ulkopuolelta tehtävään palkkaukseen. Molemmissa tapauksissa kohtaa sekä byrokratiaa että viranomaisvelvoitteita, mutta EU-maasta palkattavan työntekijän kohdalla ei tarvitse pelätä tarveharkintaa taikka oleskeluluvan käsittelyaikaa. Uusi työntekijä voi muuttaa Suomeen ja aloittaa työt nopeastikin, kunhan pitää huolta siitä, että pakolliset paikallisrekisteröinnit tulee hoidettua.
Työntekijöille tämä vapaa liikkuvuus on luonut myös uusia mahdollisuuksia. Korkeasti koulutettu ja kokenut asiantuntija on haluttua tavaraa kansainvälisillä työmarkkinoilla, ja nuoret vastavalmistuneetkin työllistyvät ulkomaille useammin kuin koskaan aiemmin.
Harmillisen usein kuulen yrityksen edustajalta, että osaajia ei Suomesta löydy. Kun kuitenkin kysyn, että ovatko ajatelleet levittää hakua ulkomaille julkaisemalla työpaikkailmoituksen esimerkiksi englanniksi alalle relevanteissa medioissa, vastaus on ollut, että ulkomailta on vaikeaa palkata ihmisiä.
”Ei meillä ole kenelläkään aikaa, ei se kuitenkaan tule, se on niin vaikeaa, siinä kestää niin kauan” – tämän kaltaisia kommentteja kuulee tarpeettoman usein. Mikäli tarve hyvälle osaajalle on juuri nyt, on turhaa rajoittaa potentiaalisten työntekijöiden poolia pelkästään Suomeen. EU-kansalainen voi aloittaa työt lähes samalla aikataululla kuin suomalainenkin. Yleensä tällöin päästään parempaan ja nopeampaan lopputulokseen kuin toivomalla sopivan kotimaisen työntekijän ilmaantumista.
Haasteitakin on kuitenkin voitettavana. Kieli mainitaan haasteeksi integroitumiselle lähes aina, kun ulkomaalaiselta työntekijältä aiheesta kysytään. Tämä on enemmänkin yhteiskunnallinen kuin työpaikkapohjainen asia, sillä suomalaisten englanninkielentaito taas saa poikkeuksetta kehuja.
Tästä syystä EU-kansalaistakin palkattaessa kannattaa harkita, onko yrityskieleksi hyvä ottaa englanti. Baronan vuoden 2023 työelämätutkimuksesta selviää, että Suomessa jo 45 prosentilla yrityksistä virallinen kieli oli englanti, ja tämän lisäksi 61 prosenttia oli yrityksiä, jossa voi työskennellä englanniksi.
Usein ulkomaalaiset työntekijät mainitsevat integraatio- ja sitoutumishaasteeksi myös sosiaalisten piirien puutteen. Tässä työnantajan mahdollisuus vaikuttaa on pienempi, mutta hyvällä yrityskulttuurilla ja avoimella lähestymisellä voi olla merkittävä positiivinen vaikutus uuden työntekijän sitouttamiseen.
EU-kansalaisen palkkaaminen ei ole yrityksille ylitsepääsemätön haaste, sillä heillä on lähtökohtaisesti oikeus työskennellä toisessa EU-maassa samoin oikeuksin ja perustein kuin kyseisen maan kansalaisillakin.
Muutamia lisäaskeleita tulee kuitenkin pakostakin, sillä suomalaisilla on ollut esimerkiksi henkilöturvatunnus jo syntymästä lähtien, kun taas ulkomaalaisille tämä tulee hankkia ennen kuin edes esimerkiksi pankissa voi asioida. Tästä huolimatta, on pätevän EU-kansalaisen palkkaamisessa kiistämättömiä etuja verrattuna esimerkiksi täyttämättömään paikkaan tai vähemmän sopivaan kotimaiseen rekrytointiin.
Myös EU-kansalaisen perheenjäsenillä on oikeus asua ja työskennellä Suomessa samoin ehdoin kuin EU-kansalaisella itsellään. Perheenjäseneksi katsotaan puoliso, alle 21-vuotiaat lapset ja tietyissä tapauksissa muut taloudellisesti riippuvaiset sukulaiset. Perheenjäsenten on myös rekisteröitävä oleskelunsa.
Tarvitsetko apua työntekijän muutossa Suomeen ? Ota yhteyttä! Tai tarkista laskuristamme, mitä Europpan unionin kansalaisen relokaatioapu maksaa.