Ulkomaalaisen asiantuntijan mukana Suomeen muuttaa toisinaan myös tämän perhe tai puoliso. Työntekijän perheen oleskelulupa-asiat herättävät paljon kysymyksiä, sillä toimintatavat vaihtelevat eri maiden välillä.
Jos Suomeen muuttaa työntekijän mukana tämän aviopuoliso, ovat lupa-asiat usein yksinkertaisempia kuin jos kyseessä on avoliitto. Avioliittokin pitää kuitenkin todistaa ja EU:n ulkopuolisen maan myöntämä todistus laillistaa. Eri maissa asuminen voi monimutkaistaa asiaa, sillä laillistus tulee tehdä siinä maassa, jossa avioliitto on solmittu.
Immigration-tiimillemme tulee usein vastaan tapauksia, joissa avioliitto on solmittu eri maassa kuin jossa perhe nykyään asuu, eikä avioliittotodistusta ole laillistettu Suomen maahanmuuttoviranomaisten vaatimalla tavalla vaan nykyisen asuinmaan kriteereillä. Myös aiempi avioliitto ja avioero taustalla voivat aiheuttaa lisäkiemuroita prosessiin. Tällaisissa tapauksissa laillistusasiat ovat yllättävän mutkikkaita, joten immigration-asiantuntijan apu on tarpeen.
Työntekijän avopuoliso taas voi muuttaa työntekijän mukana Suomeen, mikäli avoliittoa on kestänyt vähintään kaksi vuotta tai pariskunnalla on yhteinen lapsi. Avoliiton todistaminen tuottaa usein haasteita, esimerkiksi jos yhteinen asunto on vain toisen puolison nimissä. Lähtökohtaisesti Suomessa luotetaan muuttajan sanaan suhteen luonteen osalta, jos riittävän yhteisasumisen pystyy todistamaan, mutta joissain tapauksissa joudutaan esittämään muitakin selvityksiä avoliittoon liittyen. Jos avoliiton todistaminen ei onnistu, voidaan oleskelulupaa tietyin edellytyksin hakea seurustelusuhteen perusteella, jolloin vaaditaan enemmän panostusta hakuprosessiin.
Suomessa avoliitto hyväksytään kuitenkin suhteellisen helposti joihinkin muihin maihin verrattuna. Eräissä maissa avoliittoa ei tunnusteta ollenkaan, toisissa taas vaatimukset ovat paljon tiukempia esimerkiksi avoliiton keston suhteen. Joissain maissa avoliittokin pitää rekisteröidä, mikä taas ei Suomessa ole mahdollista. Suomessa myös samaa sukupuolta olevien avio- ja avoliitot tai rekisteröity parisuhde hyväksytään oleskelulupaperusteeksi, mutta joissain maissa se ei onnistu.
Pääsääntöisesti työntekijän lasten oleskelulupa-asiat sujuvat helposti, mutta todistusten hankkiminen ja mahdollinen laillistaminen voi mutkistaa niitäkin, mikäli lapsi on syntynyt muualla kuin nykyisessä asuinmaassaan. Myös adoptio tulee laillistaa, ja adoptiolapsen kohdalla on otettava huomioon myös huoltajuus. Eron jälkeiset huoltajuustilanteet voivat nekin vaatia lisäselvityksiä, etenkin jos molemmat huoltajat eivät muuta lapsen kanssa Suomeen.
Virallinen perheen määritelmä on Suomessa varsin suppea, sillä täällä perheeksi lasketaan vain puoliso ja lapset. Monissa maissa käsitys perheestä on laajempi, mikä voi Suomeen muuttaessa aiheuttaa epäselvyyksiä. Melko usein kysytään, voivatko työntekijän vanhemmatkin saada oleskeluluvan, ja joskus kysytään myös esimerkiksi kummilapsista. Tällaisissa tapauksissa päädytään usein hakemaan oleskeluluvan sijasta viisumia.
Tarvitsetko apua työntekijöiden tai heidän perheidensä maahanmuuttokysymyksissä? Ota yhteyttä!