Kansainvälinen liikkuvuus kiinnostaa opiskelijoita

FRS:n Petri Lautjärvi on ollut vierailevana luennoitsijana suomalaisten korkeakoulujen kursseilla kertomassa työntekijöiden kansainvälisestä liikkuvuudesta. Teemme yhteistyötä myös aiheesta gradujaan kirjoittavien opiskelijoiden kanssa.

Kansainvälinen liikkuvuus luennoilla ja graduissa

Me FRS:llä suhtaudumme intohimolla kansainväliseen liikkuvuuteen ja kv-henkilöstohallintaan, ja jaamme mielellämme tietoa näistä aiheista muillekin. Siksi olimmekin positiivisesti yllättyneitä huomatessamme, kuinka paljon nämä aiheet kiinostavat myös korkeakouluopiskelijoita ja kuinka lämpimästi korkeakoulut ovat ottaneet meidät vastaan.

Suomen korkeakoulut ovat hyvin kansainvälisiä. Jokaisella luennolla, jossa olemme vierailleet, on ollut opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Tästä Suomessa alihyödynnetystä resurssista onkin ollut paljon puhetta. Kansainvälisen opiskeluilmapiirin myötä myös suomalaistaustaisilla opiskelijoilla on enemmän verkostoja ja kokemusta muista kulttuureista kuin koskaan aiemmin. Ehkäpä tämä onkin yksi syy kiinnostukseen kansainvälistä liikkuvuutta kohtaan. Nykyopiskelijat ymmärtävät, että he tulevat johtamaan yhä monimuotoisempia ja kansainvälisempiä työyhteisöjä, joten alan ammattilaisten kokemuksille on kysyntää.

Luentojen lisäksi halusimme tarjota apuamme myös gradujaan kirjoittaville opiskelijoille. Oma gradu on osalle meistä vielä tuoreessa muistissa, ja koska työntekijöiden kansainvälinen liikkuvuus ei ole Suomessa vielä kovin tutkittu aihe, halusimme auttaa opiskelijoita siinä. On ollut rohkaisevaa työskennellä neljän älykkään nuoren opiskelijan kanssa kehittääksemme ymmärrystä kansainvälisten osaajien rekrytoinnista, perehdyttämisestä ja pysyvyydestä yrityksissä.

Mielenkiintoisia kysymyksiä tulevaisuuden HR-ammattilaisilta

Luennoilla ja opiskelijoiden kanssa keskustellessamme on noussut esiin muutama yleinen kysymys. Monet kansainvälisen johtamisen opiskelijat ovat pohtineet työnantajan vastuuta työntekijöistään relokaatiotilanteessa. Esiin nousseita kysymyksiä ovat olleet esimerkiksi ”Kuinka yrityksen tulisi mitata työntekijän viihtyvyyttä kohdemaassa verrattuna lähtömaahan?” ja ”Millainen vastuu työnantajalla tulisi olla työntekijän sujuvasta ja miellyttävästä relokaatiosta?”. Näiden lisäksi on esitetty kysymyksiä, kuten ”Kuinka työnantajat voivat hyötyä kansainvälisestä osaamisesta” ja ”Mitä kansainväliset osaajat voivat tehdä vakuuttaakseen suomalaiset työnantajat”. Nämä kaikki ovat loistavia ja aktiivisia kysymyksiä, joista odotamme innolla saavamme aikaan lisää keskustelua!

Tämä kaikki enteilee hyvää suomalaisille yrityksille. Nykyopiskelijat ovat tulevaisuuden HR-ammattilaisia, johtajia ja rekrytoijia, joten tämä kiinnostus ja ennakkoluulottomuus tulee siirtymään myös yrityksiin, joissa he työskentelevät. Nämä kokemuksemme ovat olleet niin positiivisia, että tulemme jatkossakin tekemään yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Vaikka gradukumppanuutemme tälle kevätlukukaudelle ovat jo täynnä, autamme mielellämme opiskelijoita myös jatkossa. Yhteistyö on opettanut meillekin paljon!

 

Lisää aiheesta:

Tutkimusyhteistyö: Ulkomaalaisen työntekijän puoliso – avain kansainvälisen työtehtävän onnistumiseen

Avainsanat: ,