”Pikkujoulujen pukukoodi ja saunomisen määrä saattaa yllättää” Kansainvälisen osaajan sopeutuminen osaksi työyhteisöä

Ulkomaalaisen asiantuntijan asettautuminen voi mietityttää kansainvälisiä rekrytointeja harkitessa, sillä kv-osaajan tulee integrointua niin yhteiskuntaan kuin työyhteisöönkin. Listasimme muutamia tärkeitä vinkkejä joita ottaa huomioon, kun uusi työntekijä muuttaa Suomeen.

Monialainen työyhteisö yleensä lisää tiimien tehokkuutta erilaisten näkökulmien myötä, mutta erilaisuus voi myös aiheuttaa kitkaa. Kun toisten toimintamallit ja tavat eivät ole tuttuja, voi siitä aiheutua turhia haasteita. Pelkkä työtiimin heterogeenisyys tai homogeenisyys ei kuitenkaan yksinään tuota tehokkaita tiimejä. Googlen tutkimuksen mukaan kaikista tehokkaimpia työtiimejä olivat sellaiset tiimit ja yhteisöt, joissa koettiin psykologista turvallisuutta. Kun jokaisella jäsenellä on turvallinen ja luottavainen olo omaa ja muiden työstentelyä kohtaan, ja he kokevat arvostuksen tunnetta – tuottaa se parhaita tuloksia. Millä tavoin tätä turvallisuuden tunnetta voi lisätä uuden kansainvälisen osaajan kohdalla?

Hyvä perehdytys on kaiken a ja ö

Kun perehdytysprosessi yleensä kestää koeajan verran – on se ulkomaalaisen kohdalla yleensä pidempi, laajempi ja monipuolisempi. Uudelle työntekijälle työnhönopastuksen lisäksi tulee perehdyttäväksi monta muutakin asiaa, sillä suomalainen työkulttuuri voi poiketa totutusta. Perehdytykseen olisi hyvä olla kirjallinen suunniteltu prosessi, jonka mukaan sitä toteutetaan, ja tämän lisäksi olisi hyvä huolehtia siitä, että uutta työntekijää ei jätetä perehtymään yksin uusiin asioihin. Osaako organisaatiossa joku auttaa uutta työntekijää asettautumiseen liittyvissä kysymyksissä? Turvallisen ympäristön luominen kaikille kysymyksille auttaa työntekijää pääsemään sisään yhteisöön.

Ulkomaalaisen asiantuntijan perehdytyksessä tulisi ottaa huomioon myös monet ”sanomattomat säännöt” joita meidän työkulttuurimme sisältää. Pikkujoulujen pukukoodi – tai saunomisen sisältyminen kaikkiin virkistysiltoihin saattaa olla meille itsestäänselvyys, mutta vasta Suomeen muuttaneelle nämäkin asiat on hyvä sanoittaa. Kysymysvastuuta ei kannata jättää täysin uuden työntekijän harteille, vaan koko työyhteisön tulisi sopeutua uuteen tulijaan.

Kun palkataan ensimmäistä kv-osaajaa, ei riitä pelkästään se, että ohjeistetaan uutta työntekijää käytänteistä, vaan myös nykyiset työntekijät voivat kaivata opastusta kulttuurista, työkielestä ja viestinnästä.

Suomalainen palautekulttuuri saattaa hämmentää

Matala hierarkia, ja etunimiperiaate ovat erityispiirteitä meidän työkulttuurissamme eikä suotta. Palautteen antamisessa on kuitenkin muutamia seikkoja, jotka olisi hyvä ottaa huomioon. Välitöntä palautetta olisi hyvä antaa, jotta uusi työntekijä tietää tekevänsä asioita oikein. Kehuminen, kannustaminen ja posiitivinen palaute ohjaa työntekijää, ja sitä kaivataan muulloinkin kuin kehityskeskusteluissa.

Kehityskeskusteluista, ja kahdenkeskisistä keskusteluista esimiehen kanssa kannattaa mainita uudelle työntekijälle jo perehdytysprosessin aikana. Suomessa osana päivittäisjohtamista toteutettavat kahdenkeskiset keskustelut voivat tulla suurena yllätyksenä, ja uusi työntekijä voi pelätä negatiivista palautetta tai jopa potkuja, kun hän yllättäen saa kutsun keskustelemaan esimiehen kanssa kahdestaan – erityisesti, jos palautetta ei ikinä anneta muulloin.

Onnellinen puoliso, onnellinen perhe

Jos uudella työntekijällä on puoliso ja/tai perhe, ei heidän sopeutumista uuteen maahan sovi unohtaa. On tutkittua, että ennenaikaisesti keskeytyneet ulkomaankomennukset korreloivat perheen tai puolison sopeutumisvaikeuksien kanssa. Työpaikallakin olisi hyvä miettiä, miten työntekijöiden mahdolliset perheenjäsenet otetaan huomioon. Voisiko joku tilaisuus olla avecillinen, tai minkälaista yhteistä tekemistä voidaan järjestää. Tutustuminen suomalaiseen metsään, pulkkailutapahtuma talvella ja muut aktiviteetit sekä tutustuttavat suomalaiseen kulttuuriin että osallistavat koko perheen luoden mahdollisuuksia tutustua, ja viettää aikaa yhdessä muiden työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä kanssa.

Puolison työllistyminen ja verkostoituminen ovat haastavia asioita ilman tukea ja paikallistuntemusta. Myös lasten koulu- ja päiväkotipaikat sekä harrastukset saattavat herättää huolta. Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse olla yksin tukemassa uuden työntekijän koko perhettä, sillä osana relokaatiopalveluita saa myös tilattua puolison tukipalveluita, jolloin kokenut relokaatioasiantuntijamme yhdessä puolison kanssa käy läpi hänen toiveensa ja tarpeensa niin töiden, vapaaehtoistöiden kuin harrastustenkin suhteen, ja avustaa näiden kanssa.

Tutkimuksemme mukaan tyytyväinen ja hyvin sopeutunut puoliso parantaa työntekijän suorituskykyä töissä, sekä tukee tämän vuorovaikutuksellista sopeutumista järjestämällä sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla. Työpaikan ulkopuolinen tuki heijastuu parempaan vointiin ja sitä kautta suorituskykyyn myös työpaikalla. Lue lisää tutkimuksestamme, jossa selvitimme puolisoiden viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä.

Kaipaatko tukea työntekijän ja perheen sitouttamiseen? Ota yhteyttä – niin keskustellaan kuinka me voimme olla avuksi!

Avainsanat: , , , , , , , , , ,