Suomi tarvitsee osaajia ulkomailta

Koronakriisistä huolimatta Suomi tarvitsee edelleen kansainvälisiä osaajia. Haastattelimme Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtosta, jonka mukaan Suomen tulee edelleen panostaa työperäiseen maahanmuuttoon.

Suomen osaajapula jatkuu edelleen

Kuten monessa muussakin Euroopan maassa, Suomessa väestö ikääntyy ja osaajapula pahenee. Joillain aloilla osaajapula on hetkellisesti vähentynyt koronaviruksesta seuranneen talouskriisin myötä, mutta monilla aloilla se on edelleen yhtä suuri ongelma kuin ennen koronavirusta. Esimerkiksi it-alalla tarvitaan edelleen hyvin spesifiä osaamista, jollaista Suomesta ei löydy, kertoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. ”Tätä asiaa ei voi katsoa niin, että verrataan työttömien lukumäärää avoimien työpaikkojen lukumäärään. Kyse on siitä, millaista osaamista avoimissa työpaikoissa tarvitaan. Tilanteet ovat yksilöllisiä, ja eri yrityksissä on hyvin erilaisia tarpeita.”

Valtonen myös huomauttaa, että koronaviruksen aiheuttama talouskriisi menee ohi, ja on tärkeää valmistautua seuraavaan nousukauteen ajoissa. ”Menneiltä talouskasvun kausilta on opittu, että siinä vaiheessa, kun osaajien tarve taas kasvaa, on jo liian myöhäistä alkaa miettiä osaajien houkuttelua.”

Kansainvälisten osaajien houkuttelu Suomeen

Suomi kilpailee osaajista monien paljon tunnetumpien maiden kanssa. Tutkittaessa globaalien osaajien mieltymyksiä, Suomi ei ole mieluisimpien kohdemaiden joukossa. ”Suomen houkuttelevuutta heikentävät esimerkiksi sijainti ja kylmä ilmasto. Näihin asioihin ei voida vaikuttaa, joten pitäisikin keskittyä tuomaan esiin Suomen hyviä puolia. Esimerkiksi turvallinen ja luotettava yhteiskunta, perheen ja työn yhteensovittaminen sekä puhdas luonto ovat Suomeen houkuttelevia tekijöitä”, Valtonen toteaa.

Ei voida olettaa, että kansainväliset osaajat tuntevat Suomen edut asuinmaana, vaan osaajien houkuttelemiseksi pitää tehdä aktiivista markkinointia. Valtonen huomauttaa, etteivät resurssit kuitenkaan riitä kaikkien houkuttelemiseen, vaan toimenpiteet tulee kohdistaa tiettyihin maihin ja sellaiseen osaamiseen, jolle yrityksissä on tarvetta. Onkin tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, jotta toiminta lähtee yritysten tarpeista.

”Kun suunnitellaan markkinoinnin kohdentamista, kannattaa myös huomioida ne maat, joista Suomeen on jo tullut osaajia. Näistä maista Suomeen muuttaville uusille osaajille sopeutuminen voi olla helpompaa, mikä on myös yksi houkutteleva tekijä. Toki pitää myös varmistaa, että tulija integroituu myös suomalaiseen yhteiskuntaan, eikä vietä aikaa vain omasta kotimaastaan tulleiden kesken.”

Yritysten valmiudet ulkomailta rekrytointiin

Valtosen mukaan yritysten valmiuksissa palkata kansainvälisiä osaajia on edelleen kehitettävää. ”Ei ole niinkään kyse siitä, ettei yrityksissä haluttaisi palkata ulkomaalaisia, vaan pikemminkin on kyse heikoista valmiuksista, joten kynnys ensimmäiseen kansainväliseen rekrytointiin on korkea. Yrityksistä on tullut usein viestiä, että kun ensimmäinen ulkomaalainen työntekijä on palkattu, on huomattu, että tämähän toimiikin todella hyvin.”

”Yritysten on tärkeä tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet ulkomaalaisten palkkaamiseen liittyen. Kauppakamarit auttavat yrityksiä tutkimaan omia valmiuksiaan palkata ulkomaalaisia ja tarjoavat työkaluja kehittymisen tueksi.” Myös työpaikkojen kielitaitovaatimukset ovat Valtosen mukaan edelleen yleinen ongelma. ”Teemme töitä sen eteen, ettei suomen kieli olisi aina niin vahva vaatimus. Kannattaa miettiä, onko suomen kieli työssä todella välttämätön, vai riittäisikö englannin taito.”

Valtosen mukaan on myös havaittu, että moni yritys ei rekrytoi ulkomailta, jos siitä on yksikin huono kokemus esimerkiksi lupaprosesseihin liittyen. ”Hakijat joutuvat usein odottamaan työlupaa useita kuukausia, mikä on hakijoille ja yrityksille aivan liian pitkä aika. Tavoitteenamme on, että yritykset voivat luottaa lupien saamiseen ajallaan. Kauppakamari esittää, että työhön perustuvien oleskelulupien käsittelyaikojen maksimiksi on asetettava yksi kuukausi. Tämä vaatii riittävät resurssit Maahanmuuttovirastolle ja Suomen edustustoille ulkomailla.”

Relokaatiopalvelut kansainvälisen rekrytoinnin tukena

Sujuva relokaatio on merkittävä kilpailutekijä osaajien houkuttelussa. FRS:n asiakkaiden mukaan tieto relokaatioavusta on joissain tapauksissa ollut jopa ratkaiseva tekijä päätöksessä ottaa tarjottu työpaikka vastaan. Erityisesti ne kansainväliset osaajat, jotka ovat muuttaneet useita kertoja ja tottuneet saamaan relokaatioapua muissa maissa, arvostavat sen mahdollisuutta myös Suomeen muuttaessaan.

Ammattimainen relokaatioapu voi myös lisätä yritysten rohkeutta palkata ulkomailta. Maahanmuuttoprosessit lupahakuineen ovat monimutkaisia, mutta alaan erikoistuneen ammattilaisen avulla nekin saadaan hoidettua sujuvasti. Esimerkiksi FRS:n asiakkaat saavat oleskeluluvat yleensä jopa alle tavoiteajassa, kun muuten lupia joudutaan odottamaan keskimäärin jopa 4-6 kuukautta. Erityisesti koronaepidemian myötä vaikeutuneet maahanmuuttoprosessit ja nopeasti muuttuneet tilanteet ovat vaatineet kokeneen ammattilaisen apua, jota ilman moni kansainvälinen rekrytointi olisi jopa jäänyt tekemättä.

 

Lue lisää:

Keskuskauppakamari: Osaajia Suomen rajojen ulkopuolelta

Palvelumme Suomessa: Apua kansainväliseen rekrytointiin

 

Otathan yhteyttä, mikäli tarvitset apua työntekijöidenne muutossa Suomeen.

Avainsanat: , , , , ,