Suomi myöntää vuosittain oleskelupia ulkomaan kansalaisille työn perusteella 18 000-30 000 kappaletta. Osaajapula puhututtaa jatkuvasti, ja tämäkin luku on nousussa. Mutta miten Suomeen muuttaneet sopeutuvat tänne? Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeessa etsitään keinoja kansainvälisten osaajien saamiseksi Suomeen, ja osana tätä hanketta selvitettiin Suomessa asuvien korkeakoulutettujen ulkomaalaisten sopeutumista.
E2 Tutkimus toteutti tutkimuskyselyn liki 800 Suomessa asuvalle korkeastikoulutetulle ulkomaalaiselle, ja selvitti miten he ovat sopeutuneet Suomeen, ja mitkä ovat Suomen vetovoimatekijöitä. Prosentit ovat positiivisia, 79 % kyselyyn vastanneista on sopeutunut uuteen elämäänsä Suomessa joko erittäin tai melko hyvin ja lähet puolet vastanneista kertoo sopeutumisen tapahtuneen alle vuodessa.
Elintaso, luonto ja työn ja vapaa-ajan tasapaino houkuttaa
Vastaajia houkutteli Suomessa erityisesti yleinen elintaso, luonnonläheisyys, tasapaino töiden ja vapaa-ajan välillä, sekä yleinen turvallisuus. Nämä nähtiin Suomen vahvuuksina. Lapsiperheille kuitenkin vetovoimatekijöistä keskeisin on Suomen kattavat lapsiperheille suunnatut palvelut. Vastanneista, joilla on alaikäisiä lapsia, 45 % arvosti perhepalveluita, sukupuolesta riippumatta.
”Rakastan luontoa ja suomalaista elämää – – Naisena koen oloni turvallisemmaksi jokapäiväisessä elämässäni täällä, kuin kotimaassa”
Työelämään liittyviä asioita sen sijaan ei nähty niin tärkeänä, työmahdollisuuksia, palkkatasoa tai uramahdollisuuksia piti Suomen vahvuutena vain harva. Tämä vaatii työntekijöiden ja julkisen sektorin huomiointia, työelämän houkuttelevuus vaatii vahvistamista kilpailussa kansainvälisistä osaajista.
Kotiutumista edistävät ja hankaloittavat asiat
Sopeutumisessa Suomeen on monia tekijöitä, niin positiivisella kuin negatiivisellakin tavalla. Työ, kumppani ja kansanvälinen yhteisö nousi vastanneilla eniten esille, kun kysyttiin mikä auttoi eniten kotiutumisessa Suomeen. Haasteita on tuottanut erityisesti kielimuuri ja vaikeus saada ystäviä. Puolison työn vuoksi muuttaneiden vastauksissa korostui kotoutumisvaikeudet työllistymisen hankaluuden vuoksi.
Perheisiin ja puolisoihin työnantajien kannattaakin panostaa. Perhe toimii pitotekijänä, sillä perheen viihtyminen on ratkaisevaa, kun mietitään Suomeen jäämistä. Työntekijän perheenjäsenten sopeutumiseen investoiminen on kuitenkin kannattavaa, sillä perheellisten poismuuttohalukkuus oli tutkimuksen mukaan alhaisempaa kuin yksinelävien, kunhan perhe kotiutuu Suomeen.
Hyödyllisimmät palvelut Suomessa
Vastaajat kokivat Suomeen asettautumisessa hyödyllisimmäksi palvelut ja tuen saamisen erityisesti kielen opiskeluun ja verotukseen. Eroavaisuuksia kuitenkin oli elämäntilanteen perusteella, sillä perheelliset kokivat tärkeimmäksi avun päivähoiton ja koulupaikkojen suhteen, ja työttömät kaipasivat tukea työnhakuun.
Työnantaja voi relokaatiopalveluiden avulla vaikuttaa positiivisesti niin omaan työnantajakuvaansa, työn houkuttelevuuteen, kuin työntekijän ja hänen perheensä sopeutumiseenkin. Kun kokenut relokaatioasiantuntija yhdessä työntekijän kanssa huolehtii verokortista ja lasten päiväkoti- sekä koulupaikoista, heijastuu työpaikan ulkopuolinen tuki hyvinvointina ja parantuneena suorituskykynä työpaikalla. Puolison sopeutumista voidaan helpottaa kielikoulutuksen ja uraohjauksen avulla.
Jos kiinnostuit relokaatiopalveluiden vaikutuksesta sopeutumiseen – Ota yhteyttä !
